• Helsingin päärautatieasema. Kuva: Susanna Kesänen
  • Näkymä Musiikkitalosta. Kuva: Helsingin matkailu
  • Yksityiskohta jugendtyylisessä talossa. Kuva: Esko Jämsä
Share

Arkkitehtuuria Helsingissä

Modernismi, funktionalismi ja Pohjois-Euroopan suurin yhtenäinen jugend -alue tekevät Helsingistä merkittävän arkkitehtuurikaupungin.

Helsingin arkkitehtuurille on tyypillistä pohjoismainen vähäeleisyys ja hienostuneisuus. Ydinkeskustassa erityisesti Senaatintorin ympäristö on ainutlaatuinen uusklassinen kokonaisuus. Suomenlinnan merilinnoituksessa Ruotsin vallan aika, venäläinen kausi ja suomalainen vaihe kerrostuvat rakennuksissa mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi.

Bysanttilaisvenäläistä arkkitehtuuriperinnettä edustaa Aleksander
M. Gornostajevin suunnittelema Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko, Uspenskin katedraali (1868).

Ydinkeskustassa on runsaasti kertaustyylejä edustavia rakennuksia, muun muassa Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo (1890). Uusrenessanssin voimamiehen Theodor Höijerin kädenjälkeä voi ihailla mm. Pohjoisesplanadilla ja Ateneumin taidemuseossa (1883).

Jugendtyyli sai Suomessa oman tulkintansa, kansallisromantiikan. Sen hienoja edustajia ovat Lars Sonckin piirtämä Jugendsali (1904) ja kuuluisan arkkitehtikolmikon Gesellius–Lindgren–Saarisen suunnittelema Kansallismuseo (1910). Myöhäisen jugendin upea edustaja on Eliel Saarisen Rautatieasema (1914). 1920-luvun pohjoismaista klassismia on nähtävillä J. S. Sirenin Eduskuntatalossa (1931).

Puurakentamista voi ihastella Käpylässä, Puu-Vallilassa ja Etu-Töölössä. Käpylän puukaupunginosa edustaa 1920-luvun klassismia. Tuorein puurakentamisen tyylinäyte on Kampin kappeli (2012).

Uljaan funktionalismin edustajia ovat mm. Olympiastadion (1938), Yliopiston Metsätalo (1939) ja Lasipalatsi (1935).

Modernismia parhaimmillaan ovat maailmankuulun suomalaisarkkitehdin Alvar Aallon työt, mm. Akateeminen kirjakauppa (1969) ja Finlandia-talo (1971/1975). Syvälle kallioon louhittu Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko (1969) on omaleimaisen arkkitehtuurinsa vuoksi yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyskohteista.

1990- ja 2000-luvun rakennustyyliä näet Nykytaiteen museo Kiasmassa (1998), jonka suunnitteli yhdysvaltalainen Steven Holl. Sanomatalo (1999) sekä Ruoholahdessa sijaitseva High Tech Center (2001) edustavat pelkistettyä lasi- ja teräsrakentamista. Musiikkitalo valmistui Finlandiatalon kupeeseen syksyllä 2011. Talon suunnitteli LPR-arkkitehtitoimisto. Helsingin yliopiston pääkirjasto, Kaisa-talo (2012),
edustaa palkittua lasirakentamista, jonka suunnittelusta vastasi Anttinen
Oiva Arkkitehdit Oy.

Arkkitehtuurikohteita