• Heikkoa vesisadetta
    open
  • Helsinki close
  • Heikkoa vesisadetta
    pe
  • Pilvistä
    la
  • Puolipilvistä
    su -1°
Helsingin päärautatieasema. Kuva: Susanna Kesänen
Näkymä Musiikkitalosta. Kuva: Helsingin matkailu
Yksityiskohta jugendtyylisessä talossa. Kuva: Esko Jämsä

Arkkitehtuuria Helsingissä

Modernismi, funktionalismi ja Pohjois-Euroopan suurin yhtenäinen jugend -alue tekevät Helsingistä merkittävän arkkitehtuurikaupungin.

Helsingin arkkitehtuurille on tyypillistä pohjoismainen vähäeleisyys ja hienostuneisuus. Ydinkeskustassa erityisesti Senaatintorin ympäristö on ainutlaatuinen uusklassinen kokonaisuus. Suomenlinnan merilinnoituksessa Ruotsin vallan aika, venäläinen kausi ja suomalainen vaihe kerrostuvat rakennuksissa mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi.

Bysanttilaisvenäläistä arkkitehtuuriperinnettä edustaa Aleksander
M. Gornostajevin suunnittelema Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko, Uspenskin katedraali (1868).

Ydinkeskustassa on runsaasti kertaustyylejä edustavia rakennuksia, muun muassa Gustaf Nyströmin suunnittelema Säätytalo (1890). Uusrenessanssin voimamiehen Theodor Höijerin kädenjälkeä voi ihailla mm. Pohjoisesplanadilla ja Ateneumin taidemuseossa (1883).

Jugendtyyli sai Suomessa oman tulkintansa, kansallisromantiikan. Sen hienoja edustajia ovat Lars Sonckin piirtämä Jugendsali (1904) ja kuuluisan arkkitehtikolmikon Gesellius–Lindgren–Saarisen suunnittelema Kansallismuseo (1910). Myöhäisen jugendin upea edustaja on Eliel Saarisen Rautatieasema (1914). 1920-luvun pohjoismaista klassismia on nähtävillä J. S. Sirenin Eduskuntatalossa (1931).

Puurakentamista voi ihastella Käpylässä, Puu-Vallilassa ja Etu-Töölössä. Käpylän puukaupunginosa edustaa 1920-luvun klassismia. Tuorein puurakentamisen tyylinäyte on Kampin kappeli (2012).

Uljaan funktionalismin edustajia ovat mm. Olympiastadion (1938), Yliopiston Metsätalo (1939) ja Lasipalatsi (1935).

Modernismia parhaimmillaan ovat maailmankuulun suomalaisarkkitehdin Alvar Aallon työt, mm. Akateeminen kirjakauppa (1969) ja Finlandia-talo (1971/1975). Syvälle kallioon louhittu Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko (1969) on omaleimaisen arkkitehtuurinsa vuoksi yksi kaupungin suosituimmista nähtävyyskohteista.

1990- ja 2000-luvun rakennustyyliä näet Nykytaiteen museo Kiasmassa (1998), jonka suunnitteli yhdysvaltalainen Steven Holl. Sanomatalo (1999) sekä Ruoholahdessa sijaitseva High Tech Center (2001) edustavat pelkistettyä lasi- ja teräsrakentamista. Musiikkitalo valmistui Finlandiatalon kupeeseen syksyllä 2011. Talon suunnitteli LPR-arkkitehtitoimisto. Helsingin yliopiston pääkirjasto, Kaisa-talo (2012),
edustaa palkittua lasirakentamista, jonka suunnittelusta vastasi Anttinen
Oiva Arkkitehdit Oy.

Päivitetty 16.12.2014

Kampin kappeli. Kuva: Helsingin matkailu

Vinkki!

Tutustu Helsingin arkkitehtuurin helmiin kävelemällä. Matkailuneuvonnassa on myynnissä Arkkitehtuurikartta, joka listaa rakennukset kartalle rakennusaikakausien mukaan. Kysy myös Jugend-Helsinki -esitettä!

Jos kävely ei huvita, voit hypätä raitiovaunuun. Nelosen reitti on oikea kultasuoni arkkitehtuurin ystäville.

Voit myös tehdä virtuaalimatkan Alvar Aallon rakennuksiin. Tutustu muun muassa Finlandia-talon tai Alvar Aallon ateljeen sisätiloihin.

Kiasma. Kuva: Joel Rosenberg/Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto

Arkkitehtuurikohteita